Sain pitää vieraanani pari viikkoa vierasta, tai oikeastaan vanhaa tuttua El Salvadorista. Pan de Vida -seurakunnan pappi Blanca Irma Rodrígues vierali Suomessa Turun arkkihiippakunnan kutsumana. Vierailu oli ajoitettu tähän aikaan kevättä, koska 6. maaliskuuta vietettiin Suomen naispappeuden 25-vuotisjuhlaa. Blanca Irma oli puhujana tässä tilaisuudessa.
Ohjelmaan kuului myös seurakuntavierailuja: Karinainen, Lieto, Loimaa, Sastamala, Uusikaupunki, Sauvo, Salo ja Pori tulivat ainakin tutuiksi tämän matkan aikana. Minä olin mukana monessa kohteessa autokuskina ja tulkkina. Yhdessä kävimme myös Diakoniakeskuksen Vilkku-kahvilan soppapäivässä, jossa Blanca Irma keitti salvadorilaista soppaa. Tämä pariviikkoinen oli todellista espanjankielen intensiivikurssia!
Monissa keskusteluissa Blanca Irman kanssa El Salvadorin tilanne sai uusia sävyjä. Nyt ymmärrän niitäkin, jotka vastustavat jengien kanssa tehtyjä rauhansopimuksia. Jos oma läheinen on saanut näissä kahakoissa surmansa, voi olla vaikea antaa anteeksi murhaajille. Kuitenkin nämä turvakaupungit ovat ainoa tie jolla on saatu aikaan edes jotain edistystä ja tappaminen on vähentynyt huomattavasti.
Yksi mielenkiintoisimmista uusista aloitteista El Salvadorissa on osuuskuntatoiminnan herättäminen uudelleen henkiin. Sodan jälkeen tehtiin maareformia, jossa yritettiin maataloutta elvyttää osuuskunnilla, mutta ajatus ei onnistunut. Perustetut osuuskunnat jätettiin yksin ilman riittäviä resursseja ja lainoitusta, ja maatilat ajettiin alas ja myytiin yksityisille. Nyt on koolla pieni ryhmä jolla on suuria suunnitelmia maan elintarvikkeiden jakelun ja viljelyn kehittämiseksi osuuskunta-ajattelun kautta. Tähän ryhmään kuuluu jäseniä El Salvadorin luterilaisesta kirkosta ja sen ulkopuolelta. Ryhmää yhdistää halu tarjota solidaarinen vaihtoehto talouteen. Ylpeänä esittelin Blanca Irmalle suomalaista osuuskuntatoimintaa: niinkin arkipäiväiset esimerkit kuin Prisma ja ABC-asema ovat hyviä esimerkkejä osuutoimintaliikkeen menestyksestä. Omat vanhempani ovat toimineet melkein koko ikänsä osuuskauppaliikkeessä, joten minulla oli todellista verenperintöä kertoa asioista.
Tämä oli jo toinen Blanca Irman vierailu Suomessa, myös edellinen osui maaliskuulle. Kovasti toivotimme häntä tervetulleeksi Suomeen seuraavan kerran vähän kesäisempää aikaan! Liitän tähän kuitenkin lumisen kuvan, olkoon sen nimi La Reina de la Nieve, Lumikuningatar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti