Yo soy un salvadoreño.: Comadres - äitien rauhanjärjestö

Comadres, Comite de Comadres Mons. Romero, on salvadorilaisten äitien järjestö, joka perustettiin vuonna 1977. Maa oli silloin sekasortoisessa tilassa ja tapahtui paljon "katoamisia", hallituksen epäsuosioon joutuneita ihmisiä noudettiin kotoa tai siepattiin kadulta, eikä heistä sen jälkeen kuultu. Arkkipiispa Oscar Romero kannusti pientä ryhmää äitejä jakamaan kokemuksiaan ja etsimään yhdessä kadonneita aviomiehiä ja poikia. Näin syntyi Comite de Comadres, joka myöhemmin, arkkipiispan murhan jälkeen halusi kunnioittaa häntä liittämällä Romeron nimen järjestönsä nimeen.

Kun maa oli sisällissodan vallassa, katoamisia tapahtui lähes tuhat joka kuukausi. Äidit kulkivat aamuisin kaduilla valokuvaamassa sinne ilmestyneitä ruumiita toiveena saada ne jossain vaiheessa tunnistetuiksi. Kerätty materiaali säilytettiin paitsi järjestön toimistossa, myös katolisissa kirkoissa, ja hyvä niin, sillä toimisto yritettiin tuhota useaan kertaan räjäyttämällä. Järjestön jäseniä vangittiin ja heille esitettiin tappouhkauksia. Tässä vaiheessa Comadres oli jo niin tunnettu, että kansainvälinen painostus pakotti armeijan vapauttamaan seitsemän järjestön vangittua jäsentä. Sodan loppuvaiheessa Comadres oli vaikuttamassa 8000 poliittisen vangin vapauttamiseen, ja sai näin kadonneiden listan lyhyemmäksi. Järjestö oli mukana rauhanneuvotteluissa, ja myös allekirjoittamassa sisällissodan päättänyttä rauhansopimusta 16. tammikuuta 1992.

Sodan jälkeen Comadres oli mukana rakentamassa vaikuttavaa muistomerkkiä, Muistin ja Totuuden muuria Cuscatlánin puistossa. Siihen on kirjattu kaikkien tunnistettujen sodan siviiliuhrien nimet ja kadonneet. Järjestö toimii edelleen ihmisoikeusvaikuttajana ja läheisiään etsivien tukena.

Argentiinan ns. likaisen sodan aikana katosi tuhansia ihmisiä samalla tavalla kuin El Salvadorissa. Argentiinalaiset äidit ja isoäidit alkoivat kokoontua Plaza de Mayo-nimiselle aukiolle presidentinlinnan edustalle vaatimaan selvitystä kadonneista miehistään ja pojistaan. Äidit kokoontuvat edelleen joka torstain samalle paikalle osoittamaan mieltä, päässään järjestön tunnusmerkki, valkoinen huivi johon on kirjailtu kadonneen ja kaivatun sukulaisen nimi. Äidit pitävät myös kahvilaa Buenos Airesissa ja osallistuvat monin tavoin ihmisoikeustyöhön.